perjantai 21. elokuuta 2020

Etäpäiväkirja 10 - Lomalta paluu


Etäpäiväkirja on takaisin! Etätyöt jatkuvat edelleen, tällä hetkellä tuntuu, että hamaan tappiin saakka. Tarkoitus on kuitenkin käydä  loppuvuoden aikana toimistolla silloin tällöin, elokuussa kerran ja syyskuussa ihan useampana päivänä. Hakaniemen halli, Teemu Aura ja Pihka Lintis, tulossa ollaan! Olen ollut Hakaniemessä viimeksi maaliskuun puolessa välissä, ja huhtikuun alussa kävin nopeasti hakemassa näytön ja näppiksen kotiin. Ikävän arvaa.

Nyt olen ollut loman jälkeen töissä kaksi viikkoa. Piti ihan kalenterista tarkistaa, että tosiaanko niin vähän, tuntuu nimittäin ainakin kuukaudelta. Lomaltapaluu on ollut tänä vuonna erityisen vaikeaa, se 40 cm siirtyminen sängyn vierestä siihen työpöydälle ei ole ollut helppoa. Ehkä etätöihin siirtyminen loman jälkeen oli jopa vaikeampaa kuin kaiken alkaminen silloin maaliskuussa (vai kultaako jo aika muistot?). Koko tuleva syksy jännittää, ahdistaa ja ärsyttää.

Mutta onhan tässä kaikessa realismia mukana aivan eri tavalla. Lukujärjestykset ovat lentäneet aikaa sitten romukoppaan. Herään kyllä edelleen aikaisin ja aloitan työt ajoissa, mutta mikään muu ei oikeastaan enää päde. Nyt selvitään ja selviydytään sillä mitä on.

"Sillä mitä on", on minulla ollut mm. tämän viikon neljän päivän työputki mökillä. Töihin menee paljon aikaa, mutta kun herää aikaisin, voi uida auringon noustessa. Ja työpäivän jälkeen pääsee metsään. Voi käydä poimimassa viimeiset mustikat ja siirtyä alkavaan puolukkasesonkiin. Sienimetsissäkin olen iltaisin kävellyt, tosin se on ollut kävelyä tyhjän korin kanssa kuivuudesta ratisevassa metsässä. Sain juuri yhdelle aterialle riittävästi sieniä minulle ja isälle, valmiiksi kuivattuja kantarelleja ja lampaankääpiä. Muutenhan tämä viikko on syöty sitä mitä kasvimaalla on sattunut olemaan. Tämä on hyvä.

Näissä maisemissa

2 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Sama juttu: 2 viikkoa kulunut ja edelleen hankala orientoitua työntekoon. Maanantaisin sentään käydään toimistolla, mutta muu aika ollaan etänä. Oli kyllä jotenkin surullista mennä maanantaina bussiin maski naamalla. Kamalaa aikaa tämä :-(

sauvajyvänen kirjoitti...

Jep, niin on. Lisästressiä vähän kaikesta ja kaikkeen.